Iqaluktuutiaq

Naunaitkutaq Makpiraaq:
Avikturhimaninnga: Kitikmeotmi
Inuqaqtuq: 1,477 (80pusantguyut Inuinnauyut)
Nunauyami Napayut: 69° 6.6' N, Nunauyami Nalruyut: 105° 8.4' W
(1790 km tununngani Inmintinmit)

Iqaluktuutiaq, ittuq uumani hivuraani hinaani Victoria Island, ingilraningiyauyuq titiqqiqiviuplunilu Kitikmeot nunanganut. Iqaluktuutiaq nakuuqpiaqtumik pipkaitjutauyuq amigaittullu nutaat tamainnit atuqtautjutikhanginnik qilaminnuamik piinarialqihimayut. Kitikmeot Foods Niuvvaavinga., atauhiuyuq pingahunit hivulliqpaanguyuq niqiliqiviuyuq Nunavunmi, havakhutik ukiuq tamaat niuvrutilluaqhuniklu talvannga iqalukpingnik uminngmaniklu.

Uqauhilluanga Iqaluktuutiap Inuinnaqtun, titiraqtauhiIliuraihimayut Qaritauyamilunilu qablunaat titiraqtamiknik qaniuyaaqpaunngittumik atuqtauyuq titiraqninnga inuktitut. Inuinnaqtun atinga Iqaluktuutiap una Ikaluktutiak, uuminngaluuniit “nakuuqpiaqtuq iqalukhiurvik,” qanittut tahiit kuukallu ilihimayauyut nakuuqpiaqtunik iqalukhiuqniqmik. Ikayuqtautiqarlutik angunahuaqtaaqtut iqalukhiuqluniluuniit, tamna nuna ingilrauvigiyauyuq atauhiuyumut Nunavutim maniqqami tangmaarviinut. Ovayok (qablunaatitut taiyauyuq Mount Pelly-mik) Nunavunmi Pulaarvingit, ittuq 15 kilometres kivataani Iqaluktuutiamit, aullaarviuginnarialik, pihuuyarluni mayuarlugilluuniit kingingningit mayuarlugilluuniit kingingningit iningit, uminngmanik qunngiarluni, unalu numiktitauhimayut naunaitkutigiyauyut talvani, akhuurutauyuq nunamut naunaitkutinganut  tunngaviuplunilu Inuit unipkaanganik.

Pipkaitjutautiuyut Nautqilimaittut Nalvaaqtauhunnguyut nunguhunnguyullu huratjat, nauttiat, hunavaluilluuniit nunanngani hapkuninnga piqaqtut: gold-nik, diamond-nik, nungukhuittut, Gold-nik, Silver-nik, Platinum-lu, Uyarakhiuqtunik Akituvllangittut Havik, unalu nickel-kannuyaq platinum-mik uyarakhiurutauyut (Qablunaatitut naittumik PGE).

Inuit Amihuuningit Naunaitkutaq - Iqaluktuutiaq: Naqillugu Angikliyuumirumagukni

Inuqaqtuq Naunaitkutingit pihimayuq Inuknik Naunaiyainiq Kaanata 2006mi Naunaiyarmata